Vappu oli he***tin hauska! Ja varsin miehekäs...;) Tapasin kivoja miehiä ja myös aiemmin tapaamani ottivat yhteyttä. Mutta vapun jälkeisestä maanantaista alkoi masentava kuiva kausi! Kaikki aikomukset, yritykset ja toiveet miesten suhteen menivät ihan päin mäntyä! Kenestäkään ei kuulunut mitään. Tylsää... Poikkeuksen teki kauan sitten, viime syksynä tapailemani "thePuppy boy", jonka kanssa minulla oli enimmäkseen virtuaalinen suhde, mm tekstarien välityksellä. Hän yllättäen alkoi taas lähetellä minulle viestejä. Aluksi olin ihan iloinen, onhan hän kiva tyyppi. Mutta pian ärsyynnyin hänen tavastaan kirjoitella ja "kiusata" minua viesteillään. Hermostuin ja kyllästyin ihan totaalisesti:/ Mikä sitten ketutti kuivana kautena entistäkin enemmän. Kuiva kausi kesti pari viikkoa... Ja olin tosi puutteessa! (Otetaan nyt huomioon, että vaikka vappuna sainkin, ei sillä ollut mitään vaikutusta siinä kokovartalopuudutuksessa!Eli kuiva kausi oli oikeastaan yli kolme viikkoa...vai jopa kuukauden? En mä muista!)
Onneksi oli toinenkin poikkeus; tapasin vanhassa kotikaupungissani viikonloppuna tosi söpön ja kivan pojan. Tämä 26v urheilullinen opettajaopiskelija, Tommi, tuli hakemaan minua tanssimaan eräässä paikallisessa nuhjuisessa baarissa. Söpöö!
maanantai 18. toukokuuta 2009
lauantai 16. toukokuuta 2009
Vappusekoilua!
Ensimmäistä kertaa yli kymmeneen vuoteen panostin kunnolla vapun viettoon. Parin kaverin kanssa vedimme naamiaisperuukit päähän ja suunnistimme aurinkoiseen puistoon, joka oli täynnä muitakin vapunjuhlijoita. Juomaa oli varattu...riittävästi. Oli hauskaa, mutta joinkin sitten niin paljon, että filmi pätki! Lopuksi päädyimme baariin, jossa tapasin työkaverini poikaystävineen ja kavereineen. Työkaveri oli jo aikaisemmin keksinyt, että yksi hänen poikaystävänsä kavereista olisi ihan sopiva mies minulle! ...ja siitä se paritus sitten alkoi... Mutta hän oli oikeassa, tuo "minulle sopiva mies","Jaska" 26v, oli oikeastaan aika kiinnostavan oloinen, pitkä ja komea! Ja niinhän siinä sitten kävi, että menin Jaskan luo yöksi, ja seksiä oli... Mutta en yhtään muista siitä mitään!:O Tai ihan jotain hämäriä mielikuvia on, miellyttäviä sellaisia;) Olin kyllä hirveässä kännissä! Jälkeenpäin todella harmitti, koska seksistä olisi kiva muistaakin jotakin... Ja tuntea jotakin... Kokovartalopuudutuksessa se ei oikein tuntunutkaan missään.
Päätin siis ottaa uusintatestin Jaskan suhteen!;)
Vappupäivänä menimme sitten heti puolen päivän jälkeen piknikille kaverieni kanssa. Oli kaikenlaista hyvää syötävää ja juotavaa. Sää oli upean aurinkoinen ja lämmin, ja puistossa oli valtavan paljon porukkaa:) Ihan kuin festareilla olisi ollut! Mutta me olimme ihan koomassa, krapula oli iskenyt eikä syöminen maistunut... Vähän vähemmän olisi voinut ottaa edellisiltana! (Tai aloittaa päivän ottamalla "tasoittavan"...)
Päätin siis ottaa uusintatestin Jaskan suhteen!;)
Vappupäivänä menimme sitten heti puolen päivän jälkeen piknikille kaverieni kanssa. Oli kaikenlaista hyvää syötävää ja juotavaa. Sää oli upean aurinkoinen ja lämmin, ja puistossa oli valtavan paljon porukkaa:) Ihan kuin festareilla olisi ollut! Mutta me olimme ihan koomassa, krapula oli iskenyt eikä syöminen maistunut... Vähän vähemmän olisi voinut ottaa edellisiltana! (Tai aloittaa päivän ottamalla "tasoittavan"...)
Kihisevää uutuudenviehätystä
En ole taas aikoihin kirjoittanut blogiani. Syy ei ole se etteikö mitään kirjoittamisen arvoista olisi tapahtunut; päinvastoin. Viimeaikoina on tapahtunut paljonkin! Kirjoittamisinto vain kulkee sykleittäin; välillä huvittaa, välillä ei.
Noin kuukausi sitten olin vähän tylsistynyt romantiikanpuutteiseen elämääni, ja eksyin netin deitti-palstalle taas. Onneksi tapasin pian mielenkiintoisen ja hyvännäköisen pojan siellä melkein heti! Sovimme tapaamisen eräälle viikonlopulle, mutta törmäsimmekin kaupungilla vahingossa jo edeltävänä iltana! Seisoskelin työkaverieni kanssa erään ravintolan ovella, kun kyseinen poika, "Krisu", 25v elektroniikka-asentaja, käveli ohitse. Tunnistimme toisemme ja pitkät katseet viipyivät... Mutta emme puhuneet mitään. Seuraavana iltana sitten tapasimme treffeillä.
Ihanaa, minä sitten rakastan uutuudenviehätystä! Poika oli juuri niin komea, söpö ja hyvännäköinen, kuin olin odottanutkin, ja käytökseltään miellyttävä:) Juttelimme baarissa ja joimme pari olutta. Kivaa. Sitten ujosti toisen mielialaa tunnustellen molemmat vihjailivat haluavansa jatkaa iltaa vielä pidempään... Ihanaa sellainen tuore, kipinöivä jännitys! Ajelimme siis hänen kotinsa kautta minun luokseni ja joimme lisää, saunoimme... ja harrastimme seksiä;)
No seksistä ei tosin tullut oikein mitään. Se ei vain toiminut. Ja miehellä oli aika pieni...:(
Mutta kirjoitukseni pointti on tällä kertaa, että rakastan uutuudenviehätystä! Se on yksi parhaista syistä olla sinkku! Kun tuntee, että tänä iltana voi tapahtua mitä tahansa.... Se ihana fiilis, että olen vapaa tekemään ja tuntemaan mitä haluan... Jännitys, kipinöinti uuden vieraan mielenkiintoisen ihmisen kanssa, viikonloppuilta, yö ja kaupunki... Ahh, voisipa sen tuntea ikuisesti!
Noin kuukausi sitten olin vähän tylsistynyt romantiikanpuutteiseen elämääni, ja eksyin netin deitti-palstalle taas. Onneksi tapasin pian mielenkiintoisen ja hyvännäköisen pojan siellä melkein heti! Sovimme tapaamisen eräälle viikonlopulle, mutta törmäsimmekin kaupungilla vahingossa jo edeltävänä iltana! Seisoskelin työkaverieni kanssa erään ravintolan ovella, kun kyseinen poika, "Krisu", 25v elektroniikka-asentaja, käveli ohitse. Tunnistimme toisemme ja pitkät katseet viipyivät... Mutta emme puhuneet mitään. Seuraavana iltana sitten tapasimme treffeillä.
Ihanaa, minä sitten rakastan uutuudenviehätystä! Poika oli juuri niin komea, söpö ja hyvännäköinen, kuin olin odottanutkin, ja käytökseltään miellyttävä:) Juttelimme baarissa ja joimme pari olutta. Kivaa. Sitten ujosti toisen mielialaa tunnustellen molemmat vihjailivat haluavansa jatkaa iltaa vielä pidempään... Ihanaa sellainen tuore, kipinöivä jännitys! Ajelimme siis hänen kotinsa kautta minun luokseni ja joimme lisää, saunoimme... ja harrastimme seksiä;)
No seksistä ei tosin tullut oikein mitään. Se ei vain toiminut. Ja miehellä oli aika pieni...:(
Mutta kirjoitukseni pointti on tällä kertaa, että rakastan uutuudenviehätystä! Se on yksi parhaista syistä olla sinkku! Kun tuntee, että tänä iltana voi tapahtua mitä tahansa.... Se ihana fiilis, että olen vapaa tekemään ja tuntemaan mitä haluan... Jännitys, kipinöinti uuden vieraan mielenkiintoisen ihmisen kanssa, viikonloppuilta, yö ja kaupunki... Ahh, voisipa sen tuntea ikuisesti!
sunnuntai 15. maaliskuuta 2009
Maajussi...ISOjussi...Kylähullu
Hmm, hengailin taas maajussin kanssa. Lauantaipäivänä hän oli mielessäni paljon ja jotenkin jahkailin; ottaako yhteyttä vai ei? Tykkään hänestä, mutta minulla on kummallisen korkea kynnys nykyään suhteessa häneen: Jännitän ja epäröin... Tarkoittaako se että tykkään "vähän enemmän"?! hui...
Lisäksi viime viikolla tapahtui jännä juttu. Juttelin työkaverini kanssa ja kävi ilmi että Maajussi ja eräs työkaverini tuttu tuntevat toisensa nuoruusajoilta: Ovat olleet naapureita! Ja sitä kautta sitten kuulin hassuja juttuja Maajussista. No vähän sen suuntaisia asioita olin hänestä arvellutkin, joten ei mitään mullistavaa... Mm, että Maajussista on kuulemma tulossa hyvää vauhtia kylähullu! Heh, no omalaatuisena olen minäkin häntä pitänyt...:)
Lopulta lauantai-iltana päätin empimiseni ja lähetin viestin Maajussille...tekstailimme muutamat viestit. Ja muutaman tunnin kuluttua hän olikin luonani! ;) Aamuyöllä tosin vasta, baarista kun tuli. Ihana yövieras!
Tosin aamukin oli ihana... Ehkä tää menee nyt vähän pornon puolelle, mutta pakko hehkuttaa... Siis miehellä on niin ISO, että mulla on ongelmia saada se mahtumaan suuhuni!! ;D
Oli mukavaa ja käytiin vielä ulkona syömässä...Ihkua;)
Mutta. Hän on yhä hiukan tyly, ei juuri imartele, eikä ole kovin kohtelias. Jäyhä maalaisisäntä!
Toisaalta pidänkin kyllä noista ominaisuuksista hänessä: Kun hän viimein sanoo jotakin kaunista, hän varmasti tarkoittaa sitä, ja tuolloin arvostan niitä sanoja valtavasti. Mutta ehkä tuo "jäyhyys" menee silti vähän yli... Minä kuitenkin kaipaan suhteessa aika paljon imartelua ja kauniita sanoja -sellaisia joiden tiedän olevan totta, en siis tyhjää imartelua. Joten pidemmän päälle tämä mies ei ehkä sopisi...:( ?
Lisäksi viime viikolla tapahtui jännä juttu. Juttelin työkaverini kanssa ja kävi ilmi että Maajussi ja eräs työkaverini tuttu tuntevat toisensa nuoruusajoilta: Ovat olleet naapureita! Ja sitä kautta sitten kuulin hassuja juttuja Maajussista. No vähän sen suuntaisia asioita olin hänestä arvellutkin, joten ei mitään mullistavaa... Mm, että Maajussista on kuulemma tulossa hyvää vauhtia kylähullu! Heh, no omalaatuisena olen minäkin häntä pitänyt...:)
Lopulta lauantai-iltana päätin empimiseni ja lähetin viestin Maajussille...tekstailimme muutamat viestit. Ja muutaman tunnin kuluttua hän olikin luonani! ;) Aamuyöllä tosin vasta, baarista kun tuli. Ihana yövieras!
Tosin aamukin oli ihana... Ehkä tää menee nyt vähän pornon puolelle, mutta pakko hehkuttaa... Siis miehellä on niin ISO, että mulla on ongelmia saada se mahtumaan suuhuni!! ;D
Oli mukavaa ja käytiin vielä ulkona syömässä...Ihkua;)
Mutta. Hän on yhä hiukan tyly, ei juuri imartele, eikä ole kovin kohtelias. Jäyhä maalaisisäntä!
Toisaalta pidänkin kyllä noista ominaisuuksista hänessä: Kun hän viimein sanoo jotakin kaunista, hän varmasti tarkoittaa sitä, ja tuolloin arvostan niitä sanoja valtavasti. Mutta ehkä tuo "jäyhyys" menee silti vähän yli... Minä kuitenkin kaipaan suhteessa aika paljon imartelua ja kauniita sanoja -sellaisia joiden tiedän olevan totta, en siis tyhjää imartelua. Joten pidemmän päälle tämä mies ei ehkä sopisi...:( ?
sunnuntai 1. maaliskuuta 2009
Absurdein keskustelu ikinä
Okei, nyt mun on ihan pakko kirjoittaa heti. Tulin juuri baarireissulta kotiin ja kotimatkalla sattui jotakin todella kummallista! Tai itseasiassa samaa sattui jo aikaisemmin baarissa: Minua luultiin äidinkieleltäni jonkin muun kuin suomenkieliseksi! Kaksi kertaa saman illan aikana!!
Hämmentävin keskustelu oli todellakin baarista lähdettyäni. Kaksi nuorta miestä tuli juttelemaan minulle ja heti yhden lauseen sanottuani, he alkoivat epäillä että olen venäläissyntyinen! Vastasin totuudenmukaisesti etten ole, vaan olen ihan suomalainen. Mutta he eivät uskoneet. Keskustelin heidän kanssaan jonkin aikaa ja he eivät uskoneet minun olevan suomalainen äidinkieleltäni: Minulla on ilmeisesti jokin aksentti! Samaa sanoi myös baarissa tapaamani tyttö.
Siis tänään keskustelin siitä olenko ihan suomalainen. Ja minua ei uskottu! Tämä on todella hämmentävää ihmiselle, joka on aina pitänyt itseään ihan perus normaalina suomalaisena. Nimeni on todella suomalainen, ulkonäköni on suomalainen, puhun suomea äidinkielenäni. Mutta minulla on ilmeisesti oma murre!:D :O :D Se on varmaan totta, uskon sen. Olen muiltakin joskus sellaista kuullut. Ja omaa puhettani kuunnellen voin sen aavistaa: Minulla on välillä aksentti, oma murre! Hassua, mistä se tulee???
Eniten minua loukkasi tänään se, että minun sanaani ei uskottu. Minun sanaani ei uskottu! Se loukkaa minua aina enemmän kuin moni muu juttu: Minuun ei luoteta. Melkein aloin itkeä, vaikka yleisesti ottaen tilanne oli vain hauska. Siis hauskaahan se on... miten on mahdollista, että minulla on oma aksentti!? Miten on mahdollista, että minua ei uskota ihan suomalaiseksi!? Se on niin absurdia, että se on hauskaa. Mutta silti olen loukkaantunut siitä, että minua ei uskottu.
Todellakin alkaa mietityttää mikä ihme minussa on! Miksi minulla on oma aksentti? En osaa mitään muuta kieltä läheskään äidinkielen veroisesti. En ole aikoihin edes puhunut paljon muita kieliä. Vieraskielistä musiikkia kuuntelen paljon, vaikuttaako se?
Hämmentävin keskustelu oli todellakin baarista lähdettyäni. Kaksi nuorta miestä tuli juttelemaan minulle ja heti yhden lauseen sanottuani, he alkoivat epäillä että olen venäläissyntyinen! Vastasin totuudenmukaisesti etten ole, vaan olen ihan suomalainen. Mutta he eivät uskoneet. Keskustelin heidän kanssaan jonkin aikaa ja he eivät uskoneet minun olevan suomalainen äidinkieleltäni: Minulla on ilmeisesti jokin aksentti! Samaa sanoi myös baarissa tapaamani tyttö.
Siis tänään keskustelin siitä olenko ihan suomalainen. Ja minua ei uskottu! Tämä on todella hämmentävää ihmiselle, joka on aina pitänyt itseään ihan perus normaalina suomalaisena. Nimeni on todella suomalainen, ulkonäköni on suomalainen, puhun suomea äidinkielenäni. Mutta minulla on ilmeisesti oma murre!:D :O :D Se on varmaan totta, uskon sen. Olen muiltakin joskus sellaista kuullut. Ja omaa puhettani kuunnellen voin sen aavistaa: Minulla on välillä aksentti, oma murre! Hassua, mistä se tulee???
Eniten minua loukkasi tänään se, että minun sanaani ei uskottu. Minun sanaani ei uskottu! Se loukkaa minua aina enemmän kuin moni muu juttu: Minuun ei luoteta. Melkein aloin itkeä, vaikka yleisesti ottaen tilanne oli vain hauska. Siis hauskaahan se on... miten on mahdollista, että minulla on oma aksentti!? Miten on mahdollista, että minua ei uskota ihan suomalaiseksi!? Se on niin absurdia, että se on hauskaa. Mutta silti olen loukkaantunut siitä, että minua ei uskottu.
Todellakin alkaa mietityttää mikä ihme minussa on! Miksi minulla on oma aksentti? En osaa mitään muuta kieltä läheskään äidinkielen veroisesti. En ole aikoihin edes puhunut paljon muita kieliä. Vieraskielistä musiikkia kuuntelen paljon, vaikuttaako se?
perjantai 27. helmikuuta 2009
Salarakkaasta salapanoksi?
Tapasin eilen Mr Salarakkaan pitkästä aikaa. Lähdin jopa töistä aikaisemmin sitä varten...Ajattelin että voinhan minäkin vähän talvilomaa pitää, vaikkei sellaista ole vielä kertynyt. Että Mr Salarakas olisi todellakin sen arvoinen. Ja olihan hän --Ainakin seksin osalta!!
Hänessä on muuttunut jokin. Alkuaikoina, kun olimme juuri tavanneet, hän liehitteli minua ja loi mielikuvia ja suunnitelmia tulevista illoistamme. Oikeasti, en minä silloin sellaista odottanut lainkaan! ...Kynttiläillallisia, tähtitaivaan katselua... Tuli silloin ihan yllätyksenä minulle, että hän toimisi noin, onhan hänellä avovaimo kotona, jonka kanssa tuollaista voi harrastaa. Minä olin kyllä ihan messissä ilmankin ruusuisia treffimielikuviakin. Halusin vain hyväkroppaista, menestyvää, komeaa miestä ja herkullista seksiä. Lisäksi minulla oli jokin seksuaalinen fetissi varattuihin miehiin, joten Mr Salarakas osui paikalle kuin tilauksesta;) Joten ihmetyttää miksi lupailla ihmeitä kun ei kuitenkaan aio niitä toteuttaa? Sillä nyt hän on muuttunut jotenkin erilaiseksi: Hän on muuttunut romanttisesta leikkipoikaystävä-salarakkaasta pikaiseksi salapanoksi.
Salapanolla tarkoitan mm hänen eilistä käytöstään. Tavataan poikkeukselliseen aikaan (keskellä työpäivää!), pidetään kiirettä (saapui vähän kahden jälkeen ja lähti viideltä) keskitytään lähes pelkästään seksiin(kolme kertaa pikaisesti ja sitten vaatteet päälle) ja lähdetään nopeasti pois (kai mun pitää jo lähteä ettei tarvitse pimeässä ajaa...). Ei mitään ylimääräistä, no mitä nyt vähän kahvia juotiin. Missä on se mies, joka lupaili tähtienkatselua, kun sitä vähiten odotin?
Kyllähän pelin henki on ollut koko ajan selvä. Ei tämä mua siksi erityisemmin vaivaa. Mutta kyllä minä haluaisin kuitenkin vähän leikkiä suhdetta;) Silleen että käveltäisiin käsi kädessä ja käytäisiin illallisilla kauniissa tunnelmallisissa ravintoloissa ja katsottaiisiin vaikka niitä hel**tin tähtiä...:D Ihan vain hetken pehmennys pelkkään salapanoiluun, please! Se olis namia! Ja se oli namia silloin kun sitä oli!
Mr Salarakas on ollut juuri sitä mikä on minulle herkkua juuri nyt; Ihanaa pinnallista leikkiä. Keskittymistä vain ja ainoastaan seksuaalisen intohimon ja romantiikan kipinään. Se kipinöinti on ollut ihanaa! Toivottavasti hän on sitä vielä joku päivä uudelleen! (muutenkin kuin vain sängyssä, vaikka sehän siinä oleellisin juttu on ollut)
P.S No niin, ei kai tuo mitään ihmeellistä oikeasti ole että mies liehittelee aluksi, lupailee vaikka kuun taivaalta... Jotta saisi naisen koukkuun. Mutta kun minä olin jo ihan koukussa ilmankin sitä!
Hänessä on muuttunut jokin. Alkuaikoina, kun olimme juuri tavanneet, hän liehitteli minua ja loi mielikuvia ja suunnitelmia tulevista illoistamme. Oikeasti, en minä silloin sellaista odottanut lainkaan! ...Kynttiläillallisia, tähtitaivaan katselua... Tuli silloin ihan yllätyksenä minulle, että hän toimisi noin, onhan hänellä avovaimo kotona, jonka kanssa tuollaista voi harrastaa. Minä olin kyllä ihan messissä ilmankin ruusuisia treffimielikuviakin. Halusin vain hyväkroppaista, menestyvää, komeaa miestä ja herkullista seksiä. Lisäksi minulla oli jokin seksuaalinen fetissi varattuihin miehiin, joten Mr Salarakas osui paikalle kuin tilauksesta;) Joten ihmetyttää miksi lupailla ihmeitä kun ei kuitenkaan aio niitä toteuttaa? Sillä nyt hän on muuttunut jotenkin erilaiseksi: Hän on muuttunut romanttisesta leikkipoikaystävä-salarakkaasta pikaiseksi salapanoksi.
Salapanolla tarkoitan mm hänen eilistä käytöstään. Tavataan poikkeukselliseen aikaan (keskellä työpäivää!), pidetään kiirettä (saapui vähän kahden jälkeen ja lähti viideltä) keskitytään lähes pelkästään seksiin(kolme kertaa pikaisesti ja sitten vaatteet päälle) ja lähdetään nopeasti pois (kai mun pitää jo lähteä ettei tarvitse pimeässä ajaa...). Ei mitään ylimääräistä, no mitä nyt vähän kahvia juotiin. Missä on se mies, joka lupaili tähtienkatselua, kun sitä vähiten odotin?
Kyllähän pelin henki on ollut koko ajan selvä. Ei tämä mua siksi erityisemmin vaivaa. Mutta kyllä minä haluaisin kuitenkin vähän leikkiä suhdetta;) Silleen että käveltäisiin käsi kädessä ja käytäisiin illallisilla kauniissa tunnelmallisissa ravintoloissa ja katsottaiisiin vaikka niitä hel**tin tähtiä...:D Ihan vain hetken pehmennys pelkkään salapanoiluun, please! Se olis namia! Ja se oli namia silloin kun sitä oli!
Mr Salarakas on ollut juuri sitä mikä on minulle herkkua juuri nyt; Ihanaa pinnallista leikkiä. Keskittymistä vain ja ainoastaan seksuaalisen intohimon ja romantiikan kipinään. Se kipinöinti on ollut ihanaa! Toivottavasti hän on sitä vielä joku päivä uudelleen! (muutenkin kuin vain sängyssä, vaikka sehän siinä oleellisin juttu on ollut)
P.S No niin, ei kai tuo mitään ihmeellistä oikeasti ole että mies liehittelee aluksi, lupailee vaikka kuun taivaalta... Jotta saisi naisen koukkuun. Mutta kun minä olin jo ihan koukussa ilmankin sitä!
keskiviikko 18. helmikuuta 2009
Ihana mies!
No joo, täytyy tunnustaa, että tapasin Maajussin viikonloppuna! Juttu meni niin, että perjantaina kerroin hänelle tulevani ehkä lauantaina käymään hänen "kotikaupungissaan". Hänhän ei siis asu ihan tässä lähikulmilla... Ja sovimme että "varmaan sitten törmäillään".
No lauantaina olin perjantaisen baari-illan ansiosta niin väsynyt, etten jaksanutkaan lähteä mihinkään... Maajussi tulikin sitten lopulta yöllä tänne luokseni!;) Olin kyllä aika tyytyväinen...yövieraaseeni...
Hän jäi yöksi ja seuraavaan päivään. Hyvää seksiä ja henkeviä keskusteluita. Ja kävimme vielä ulkona syömässäkin. Oli tosi ihanaa!
Hän on itseasiassa lähes ainoa tapaamani ihminen, joka ajattelee samalla tavalla kuin minä tietyistä asioista. Meillä on hyvin samankaltainen järjenjuoksu, logiikka!
Jos haluaisin parisuhteen, niin tämä mies olisi siihen aika potentiaalinen....Ehkä joskus...?;) Toisaalta minua vaivaa hänessä pari asiaa: Hänen huumorinsa on edelleen tylyä kettuilua, ja hän on muutenkin vähän negatiivinen tavassaan ilmaista asioita. Pystyykö hänen kanssaan pitämään hauskaa?
No lauantaina olin perjantaisen baari-illan ansiosta niin väsynyt, etten jaksanutkaan lähteä mihinkään... Maajussi tulikin sitten lopulta yöllä tänne luokseni!;) Olin kyllä aika tyytyväinen...yövieraaseeni...
Hän jäi yöksi ja seuraavaan päivään. Hyvää seksiä ja henkeviä keskusteluita. Ja kävimme vielä ulkona syömässäkin. Oli tosi ihanaa!
Hän on itseasiassa lähes ainoa tapaamani ihminen, joka ajattelee samalla tavalla kuin minä tietyistä asioista. Meillä on hyvin samankaltainen järjenjuoksu, logiikka!
Jos haluaisin parisuhteen, niin tämä mies olisi siihen aika potentiaalinen....Ehkä joskus...?;) Toisaalta minua vaivaa hänessä pari asiaa: Hänen huumorinsa on edelleen tylyä kettuilua, ja hän on muutenkin vähän negatiivinen tavassaan ilmaista asioita. Pystyykö hänen kanssaan pitämään hauskaa?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Tekstit
