Nettideittailusta

Vaikka kuinka vannoin ottavani käyttöön salarakaskiintymystä ehkäisevänä menetelmänä nettideittailun, ei homma ole edennyt. Olen aikoinani harrastanut aika paljon nettideittailua, ja kokemukseni siitä ovat olleet ihan hyviä. Kaikki tapaamani miehet, noin 10 niitä on ainakin ollut, ovat olleet vähintäänkin mukavia ja normaaleja ihmisiä. Jotkut ovat sytyttäneet enemmänkin! ;)

Mutta nyt minulla on nettideittiväsymys. Jokainen ilmoitus netissä on tavallaan uusi tsäänssi. Kun on tarpeeksi pitkään lukenut ilmoituksia ja lakannut innostumasta jokaisesta vähänkään potentiaalisesta, tulee väsymys. Kuitenkin olen välillä yrittänyt tsempata itseäni. "Ei se ota jos ei annakaan!" ja "Ainahan sitä voi jotakin vastata..." Olen vakuutellut itselleni.

Mutta olen ollut väärässä: Kyllä se ottaa vaikkei annakaan! Nimittäin hirvittävästi efforttia! On päätettävä haluanko lähettää kuviani, haluanko tavata, missä tavataan ja milloin...On pidettävä yhteyttä, mentävä paikalle oikeaan aikaan, oikeissa vaatteissa ja sopivasti meikattuna. On oltava edustava ja sosiaalinen, mutta oma itsensä. Se kaikki on mukavaakin, mutta lopulta se vaatii kauhean paljon vaivannäköä ja aikaa. Ja minä olen luonteeltani sellainen, että haluan hoitaa kaiken kunnialla -- en siis halua tehdä ohareita, olla epäkohtelias tai epäsiisti...jne.

Yli kymmenien treffien ja satojen deittiviestien vaihtamisen jälkeen ei enää jaksa nähdä tuota vaivaa ihan muuten vain. Lisäksi minusta on tullut kovin ailahteleva! Etsin usein seuraa vain hetken mielijohteesta, jos esim. Mr Salarakas tai Maajussi eivät tällä kertaa tulleetkaan luokseni päiväkahville. Tästä syystä olen ailahteleva nettideittailun suhteen; esimerkiksi tänään voin etsiä netistä treffiseuraa ja huomenna ei enää huvitakaan, koska treffasinkin jommankumman vakioseurastani. (Enkä ole enää puutteessa;) Tai olen muuten vain kyllästynyt ja keksinyt muuta tekemistä... Joten on siinä nettimiehillä ihmettelemistä, kun tänään "kyllä" ja huomenna "ei" ja sitten taas "ehkä ja joo ja entiedä..."

En tiedä uskaltaudunko enää deittipalstoille... Tai ainakin pitää olla tarkkana kenelle alkaa
kirjoitella. Kyllä se ottaa vaikkei antaiskaan.

Ehkäisymenetelmä Salarakaskiintymykseen

Koska Mr Salarakas alkoi vaikuttaa mielessäni niin kierolta kusettajalta, ajattelin ehkäistä liiallista kiintymystä jo tänään. Päätin itsekin olla vähän ketku: Menin nettitreffipalstalle taas pitkän tauon jälkeen! Tai ei kai siinä muuta ketkuilua minun osaltani ole, muuta kuin että Salarakas ei varmaan oleta minun tapaavan muita miehiä. Ha! Mä olen ihan varma, että jos hän saisi tietää minulla olleen muitakin miehiä, hän olisi minusta mustasukkainen! Ihan varmaan! Haluaisinpa testata...;D

Vastasinkin netissä jo yhdelle urheilijamiehelle. Tietojen perusteella hän vaikuttaa hyvältä. Mutta hän kirjoittaa huonosti:( Vetelällä tavalla, ilman isoja alkukirjaimia ja joka välissä välimerkkinä on kolme...pistettä. Miksi kukaan kirjoittaa niin huonosti!? Siis hei, välimerkit ja isot alkukirjaimet on keksitty syystä!! Jos hän näyttää kuvassa(jota juuri odottelen sähköpostiini) hyvältä, niin ehkä sitten voin tavata hänet... Ja ehkä hän osoittautuu mielenkiintoisemmaksi kuin tekstinsä:) Ehkä.

Mutta jokatapauksessa ehkäisymenetelmä Salarakas-kiintymykseen otetaan käyttöön n-y-t- nyt!

Kiero kusettaja?

Kirjoittelin tänään sähköpostia työpäivän aikana Mr. Salarakkaan kanssa, niin kuin aina ennenkin. Tänään puheenaihe keskittyi tuohon mistä viimeksi hänen lähtiessään puhuimme: Hänen kihlattuunsa ja "meihin". Hänellä menee kuulemma naisensa kanssa ihan kivasti. Ja hänellä on vahvoja tunteita tätä kohtaan.Khäh!?

Tätä en vain voi käsittää. Ei sillä, ettäkö toivoisin heidän eroa itseni takia...En toivo. Mutta jos kerran välittää toisesta niin paljon, miten voi pettää? Suunnitelmallisesti kerta toisensa jälkeen! Se ehkäehkä vielä menisi, että onnistuisi niin hyvin salaamaan kaiken, ettei toinen epäilisi mitään...Mutta kihlattu on kuulemma jo epäillyt, ja mies on ilmeisesti päin naamaa joutunut valehtelemaan. Ei tuollainen elämä voi olla sen arvoista? Ja että menee vielä "ihan kivasti"!?
Tai toisaalta, jos pää kestää, niin ei ehkä hassumpaa: Kaksi ihanaa naista kiehnäämässä ympärillä! :D Kukapa mies ei tykkäisi...:D

Tätä asiaa kun ajattelee tarkemmin, hän alkaa näyttää silmissäni kieroilevalta kusettajalta. Tuntuu, että hän ei oikein ymmärrä, miten pahoin hän tekee naiselleen.
Paras todellakin olla kiintymättä liikaa.



Lisäksi sain tämänpäiväisissä meileissä kehuja seksitaidoistani; olin kuulemma viime tapaamisellamme täydellinen päällä;D
Hih, ihana kiero Salarakas!

Jakomielitautia

Salarakas lähti luotani hetki sitten. Pizzalla käytyämme kävelimme ulkona hänen autolleen ja kirpeässä pakkassäässä jutustelimme vielä hetken ennen hänen lähtöään. Olen ollut vähän utelias hänen tilanteestaan kotona. Mitä hänen kihlattunsa ajattelee, epäileekö mitään? Mikä on muuten meininki? Aikooko hän erota? Varovaisesti utelin häneltä tilannetta.

Salarakkaani vastauksista sain ihan sellaisen mielikuvan, että minun ei tarvitsisi sanoa kuin "Joo", niin hän eroaisi kihlatustaan ja ottaisi minut tilalle. Vähän kuin hän olisi pommi, joka laukeaa minun Joo -sanastani. Huih. Tämä on hiukan kärjistetysti sanottu, mutta suunnilleen siltä keskustelumme tuntui. Pommihan se varmaan olisikin, meille kaikille kolmelle. Aivan kuin hän toivoisi, että minä antaisin hänelle hyvän syyn jättää naisensa. Aivan kuin hän toivoisi sitä, että haluaisin hänet kokonaan... Aivan kuin hän yrittäisi saada minut täysin koukkuun...

Ja minä tunsin itseni jakomielitautiseksi. Joku osa minusta halusi riemusta kiljuen huutaa "joo" ja toinen osa huusi "Otetaas nyt iisisti, hauskaahan tässä vain pidetään, ei tässä mihinkään parisuhteeseen olla ryhtymässä. Juokse karkuun vielä kun voit!" Avasin suuni ja mielessäni pöyri vain iso hedelmäpeli....joo-ei-ei-ehkä-joo-ei ---hauskaahantässävainpidetään... Yritin sanoineni tasapainoilla kaikkien osieni tahtojen välillä. Veikkaanpa, että ulosanti ei ollut kovin vakuuttava...

Mä en siis todellakaan halua mitään parisuhdetta taas! Ja siksi juuri mä tapailen varattua miestä! Tarkoitus ei ole järjestää heille eroa ja itselleni liian lemmenkipeätä ex-salarakasta, joka haluaa muuttua ihan oikeaksi miesystäväksi. Sehän olisi ahdistavaa: Tuolloinhan minulla olisi ikään kuin velvollisuus seurustella tämän miehen kanssa; hänhän jätti kihlattunsa minun vuokseni! Ja sellainen velvollisuus, niin kuin nyt velvollisuus yleensä, ei olisi kiva lainkaan!

Toisaalta minulla ei ole pienintäkään aikomusta luopua hänestä.

Eli siis paras toivoa että he pysyvät tavallisesti yhdessä. Mutta kuinka jakomielitautista se sitten on?! Treffailla miestä ja toivoa että hän pysyy yhdessä toisen naisen kanssa!?

Minun Kaavani

Olen huomannut että minulla on kaava. Kaava, jonka mukaan miessuhteeni etenevät... Tai ei, tarkemmin sanottuna se on se tapa millä suhtaudun tapailemiini miehiin.

1. Tapaan miehen. Olen etäisen kiinnostunut, hieman välinpitämätön ja neutraali. Olen imarreltu ja iloinen miehen yhteydenotoista, mutten mitenkään erityisen innostunut. Tykkään hieman epäröiden. Ensitapaamisella en koskaan ole täysin avoimen ihastunut, "myyty".

2. Muutaman tapaamisen jälkeen tykkään enemmän, enkä epäröi enää: Mies on tehnyt vaikutuksen, mutta en yksin ollessani erityisemmin kaipaile häntä ja odota hänen yhteydenottojaan. Ajattelen hallitsevani jutun ja tunteeni: Hauskaahan tässä vain pidetään!

3. Jossakin vaiheessa alan kuitenkin odottaa hänen yhteydenottojaan, suunnitella tapaamista... Huomaan olevani kiintynyt! Koukussa! Tässä vaiheessa usein mies hiljenee kummallisest; yhteydenotot vähenevät ja muuttuvat tylsemmiksi. Näin on käynyt useammankin kerran! Vaistoavatko ne että olen koukutettu!? En todellakaan tunnusta, että antaisin itse aihetta ottaa etäisyyttä...

4. Se menee ohi. Yleensä...kai...


Okei, nyt on siis tyhjä aukko, ja olen Salarakkaani kanssa vaiheessa 3. Prkl... Ei kiva.
Toisaalta hänellä on nyt vain erityisen kiireistä töissä, mikä selittää paljon...Vai selittääkö? Seli seli.

Maajussin kanssa olen jo päässyt vaiheeseen 4. En tiedä mitä sitten tulee, harmaa vyöhyke?

Tyhjä aukko

Sinkkuaika on useimmiten tuntunut hauskalta. Puhelin piippaa, ihmiset ottavat yhteyttä, on paljon kivoja illanviettoja... Välillä tulee kuitenkin tyhjä aukko.

En tiedä onko se jokin luonnonlaki, että ihmiset hiljenevät yhtäaikaa. Tällä viikolla ei ole tapahtunut mitään. Puhelimeni on hiljaa, sähköpostissa ei tapahdu, kukaan tuttu ei kävele kadulla vastaan...
Ei nyt sillä ettäkö itsekään kovin aktiivinen olisin ollut. En ole.
Mutta vilkkaat ajat olivat vilkkaita ja nyt on tyhjä aukko. Tyhjä aukko on ihmeisesti luonnonlaki, ja se pitää vain hyväksyä. On vain tylsä olo... Mutta sekä olo että aukko menevät ohi.

Rakastajattaruus ja hämmentävä blackout

Minusta on tullut rakastajatar, salarakas. Toinen nainen. Ja tykkään siitä!

Tämä tapahtui jo viime vuoden puolella, kun ajauduin eräänä baari-iltana hotellin sänkyyn erään työkuvioista tutun miehen kanssa. Yhteydenpito yllätyksekseni jatkui seuraavallakin viikolla, miehen kihloissaolosta huolimatta. Ja pian hän oli luonani...ja yhä uudestaan olen löytänyt hänet luotani, aika monta kertaa jo. Hän on ihana, kohtelias, huomaavainen, söpö...Hyväkroppainen ja hyvännäköinen. En yhtään ihmettele, miten tuollainen on päätynyt parisuhteeseen:) Muutaman tapaamisemme jälkeen huomasin olevani jotenkin hänen valloissaan ihan liikaa! Hän oli vallannut mieleni.

Oli siis pakko tarttua toimeen: Piti tavata joku toinen mies, ihan vain testiksi! Tekstailin siis Maajussille, joka sai toimia testimiehenä;) Viimekertaisesta tapaamisestamme olikin jo kulunut muutama viikko. Tapasimme. Tunsin itseni hämmentyneeksi: En enää muistanut miten tämän miehen kanssa ollaan! Tiesin, että olin viettänyt hänen kanssaan moniakin iltoja, mutta jotenkin olin unohtanut kaiken. Mitä tämän miehen kanssa tehdään?! Ihan kuin kaikki se aikaisempi olisi ollut unta. Tai kuin olisin ollut humalassa ja nyt sitten selvinneenä miettinyt, mitähän olen mennyt tekemään! Yritin esimerkiksi miettiä, mitä teimme viime kerralla kun näimme, ja lähes ainoa asia mitä muistin oli, että seksi oli ehkä parasta mitä olen ikinä saanut! Juuri muuta en muistanut! Tiesin että tunsin hänet, mutta hän tuntui vieraalta. Ei välttämättä huonolla tavalla vieraalta, mutta vierauden tunne sai minut hämmentymään. Ihmeellinen blackout!

Toisaalta aloin nähdä hänet ehkä hieman toisesta näkökulmasta. En oikein tiedä mitä hänestä haluan, missä mennään. Kaikki on mahdollista. Ehkä hänestä tulee suuri rakkauteni ja olemme ikuisesti yhdessä tai sitten en enää ikinä tapaa häntä. Mysteeri.

Sen tiedän, että Salarakkaan ja Maajussin pitäminen kuvioissa yhtäaikaa on vähän hankalaa, sillä se sekoittaa mieltäni. Salarakas on ilmeisestikin vallannut mieleni, siitä tämä blackout! Molemmat miehet ovat kuitenkin ihania.
Joten nautin tästä aivan varmasti niin kauan kuin voin!;D

Tilinpäätös vuodesta 2008

Vuosi vaihtui. Tuo viime vuoden loppupuoli olikin aika vauhdikasta aikaa! Uutta vuotta juhliessa kaverieni kanssa pohdimme drinkkien äärellä mitkä olivat kuluneen vuoden parhaimpia tapahtumia. Minusta tuntuu, että vuosi oli kaiken kaikkiaan loistava! Ajattelinkin tehdä pikaisen tilinpäätöksen viime vuodesta.

Parisuhteesta eroamisia: 1 (Se oli ihan oikea ratkaisu)
Työpaikan vaihdoksia: 2 (Työtehtäviä on ollut oikeastaan kolme)
Asuinpaikan muutoksia: 1 (Mitä, vainko kerran!? Harvinaista...:)
Tulojen muutos: + 450 % (Jee:D)
Uusia kavereita: 5 (noh, ketkä lasketaan?)

Miehiä, joiden kanssa seksiä: 9 (Joo-o, mutta jotkut tapaukset hieman epätoivoista minulle...)
Uusia, entuudestaan tuntemattomia miehiä: 7 (Paras seksitemppu, edelleen... Mikä se olikaan?;)
Miehiä, joiden kanssa hyvää seksiä: 5 (Ihan tosi! Taisin olla vain niin puutteessa.)
Miehiä, joissa jonkinlaista tulevaisuus-potentiaalia:2 ( En tiedä onko tämä hyvä asia...:O)
Varattuja miehiä: 2 (Tätä en olekaan ennen kokeillut...tietääkseni) [Toinen näistä kuuluu myös luokkaan "Miehiä, joilla tulevaisuus-potentiaalia"... Mikähän soppa tästä tulee...]
Uusia seksiasentoja: 1 (Kyllä, en olisi itsekään uskonut!)