Kello on 19.52. Noin kymmenen minuuttia ja hän ajaa autollaan parinsadan metrin päästä asunnostani. Mr J, 28v, projekti-insinööri ja sivutoiminen maanviljelijä, on matkalla kotini ohi... Mutta voiko hän vastustaa kiusausta tulla luonani piipahtamaan? Kohta varmaan puhelin soi…? Viehätysvoimani on saanut viimeaikoina painavia todisteita tehostaan. Ei minua voi vastustaa, olen (lähes) kaikkien miesten unelmanainen!
Pitäisikö Minun soittaa hänelle? Olen jo melkein tarttunut luuriin, mutta en ole kuitenkaan soittanut. Tekisi toisaalta mieli soittaa… Seksiä kaipaan ja kovasti!
Huomaan unohtaneeni deodorantin kainalostani…parempi lisätä sitä äkkiä! Lisäsin myös tuoksuvaa kosteusvoidetta...
Olen käynyt itseni kanssa keskustelua: Onko parempi saada nyt heti seksiä todetakseni, että Mr J ei ehkä ole kovin hyvä siinä, tai tarkemmin: Emme ole kovinkaan yhteensopivia. (Mikä on varsin todennäköistä.) Vai se että saan vielä viikon tai muutaman päivän nautiskella ihanista päiväunelmista työpäivän tylsinä hetkinä ja haaveilla Mr J:stä? Itse asiassa tämä puutteen tila, jossa nyt kipristelen, on loppujen lopuksi aika nautinnollinen!
Ristiriitaista.
Olen tavannut Mr J:n kaksi kertaa. Seksiä ei ole ollut –lähelläkään. Suukkoja on ollut, hyvin viattomia kyllä, mikä ei ole hyvä merkki... Tämä mies on kyllä kunnollisin ja kiltein olento pitkään aikaan! Tai ainakin hän näyttää siltä. Mutta en halua kilttiä ja kunnollista, vaan hiukan ehkäpä hiukan välinpitämättömän ja hauskan!
Kello on jo 20.10! Ei soittoa. Olen jo melkein pikkuisen pettynyt… Nyt jos soittaisin itse, olisin a) varmasti jo myöhässä, mikä olisi noloa b) johtaisin häntä hiukan harhaan, sillä en halua hänen luulevan ja odottavan liikaa. Sillä sitä hän tekee jo nyt: Hän tuntuu suhtautuvan aika vakavasti treffailuumme, vaikka asiasta on kyllä puhuttu. Haluan vain hengailla, ei mitään vakavaa.
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti